Olen Ismo Alanko -fani, tunnustan. Usko silti kun sanon, että Ismo on tehnyt todella hyvän levyn. Alangon tuotoksista 90 -luvun puolivälin Irti ja ensimmäinen Teholla levy ovat suosikkini. Nyt julkaistu Ismo Kullervo Alanko on kuin niiden rakkaudesta syntynyt jälkeläinen. Tuotannollisesti albumin synat ovat hyvin paljon Irti -maailmasta ja ne kuuluisat "oikeat soittimet" tuovat mieleen Teholla -levyt. Tässä on nyt Spotikka -player. Laita levy soimaan. Levyn käynnistävä Lintuperspektiiv i on kertomus ikävästä, joka on puettu kauniiksi sävellykseksi. Tekstin ympärille on rakennettu hieno sävellys, joka on myös tuotannollisesti onnistunut. Pianosointuja tukevat torvet vahvistavat sinisillä äänillään kappaleen surumielisyytä. Kaiken lisäksi tässä on onnistunutta kitarointia. Pidän tästä matalalla, herkällä tavalla laulavasta Ismosta. Tuntuu myös siltä, että Alanko myös uskoo mitä laulaa. "Sä et tule mun luo, mut mä odotan sua" Kappaleen lopuss
Nurmijärveläinen vihreä kuntapoliitikko.