keskiviikko 5. elokuuta 2015

Roger Waters - Amused to Death



Tämä on levy, joka kaikkien pitää kuunnella. Tämä on samalla tavalla tärkeä kuin Pink Floydin The Wall tai The Dark Side of The Moon. Roger Watersin Amused to Death on mielestäni paras Pink Floydin levy, joka on julkaistu The Wallin jälkeen. 
Amused to Death julkaistiin vuonna 1992.  Waters kirjoitti ja äänitti konseptialbumiaan yli viisi vuotta. Albumin laulut ovat tv -kanavia, joita apina katsoo sohvalla.

Albumin tarinoissa pommitetaan Libya, muistellaan juutalaisia, käydään Vietnamissa, osoitetaan mieltä Kiinassa ja tietenkin katsotaan tv:tä. Tarinan apina on ihminen, jonka elämä päättyy television ääressä. This species has amused itself to death.
Albumi alkaa The Ballad of Bill Hubbardilla. Samplena on käytetty tarinaa, missä sotaveteraani Alfred "Raz" Razzel muistelee jättäneensä pahasti haavoittuneen Bill Hubbardin sotatantereelle, ei-kenenkään maalle. Vuosien päästä tarinan kertojalle selviää, että Bill Hubbard saatiin pelastettua sodasta ja kuolemansa jälkeen haudattiin sankarihautausmaalle.

Albumi päättyy tähän samaan tarinaan, missä kertoja toteaa helpottuneensa nähdessään Billin nimen muistomerkissä. Kaunis teksti, hieno aloitus levylle.

Roger Waters on ottanut levylle soittamaan kitaraa Jeff Beckin, joka oli ehdolla David Gilmourin tilalle Pink Floydiin vuona 1967. Nick Mason on kertonut, että kukaan ei kehdannut kysyä taitavaa Jeff Beckiä bändiin, vaan oli helpompi pyytää mukaan luokkakaveri David Gilmour.
The Wall levyllä Another Brick in the Wall on pilkottu kolmeen osaan. Amused to Deathilla What God Wants –biisistä löytyy kolme versiota.  Tämä kappale julkaistiin sinkkuna, mutta siihen tehtyä musiikkivideota en 90-luvulla muista nähneeni MTV:llä. Samanlaista hittiä kappaleesta ei tietenkään tullut kuin Another Brick in the Wallista. Vaikka tämän pitikin olla SE levyn hitti. Jumala, josta Waters laulaa on ihminen. Radikaaliateistiksi itseään kutsuvan Watersin viesti on se, että ihminen oikeuttaa itsensä tekemään kaikkea mitä haluaa jumalan nimissä.
God wants peace
God wants war
God wants famine
God wants chain stores

The Perfect Sense pt 1 ja 2 ovat levyn parhaimmistoa, varsinkin sävellyksinä.  Kappaleen ensimmäinen lause ”The monkey sat on a pile of stones and stared at the broken bone in his hand” on alkukohtaus Stanley Kubrickin 2001: A Space Odyssey elokuvasta.

Jos et ole nähnyt, niin katso. Waters pyysi Kubrickilta lupaa 90 - luvulla käyttää elokuvan sampleja, mutta Stanley kielsi käytön. Syynä saattaa olla se, että Kubrick on pyytänyt Pink Floydilta lupaa käyttää Atom Heart Motheria Clockwork Orangessa, mutta bändi kieltäytyi. KOSTO.

Tässä on Perfect Sense kappaleen originaali musiikkivideo, jossa on myös elokuvaa käytetty.

Ylitulkitsen kappaleen tekstiä. Pahoittelut. Tarinan apina on varmasti ihminen ja kappale on sarkastinen kuvaus ihmisestä. Se on ehkä koko ihmiskunnan historia. Alkaa apinalla, johdattelee läpi 1800 – luvun Straussin ”Viennese Quertit”, tähtien tutkimisen ja päättyy ydinsukellusveneeseen, joka on matkalla Edeniin. Hieno sävellys ja P.P. Arnoldin jumalainen laulu kruunaavat tämän mestariteoksen.

Katso video ja vertaa sitten kappaletta uuteen miksaukseen. Waters setä on nyt nimittäin käynyt haudanryöstömatkalla ja lisännyt Space Odussey 2001 elokuvasta Hal 9000 puheen:” Dave, stop. Stop, will you? Stop, Dave. Will you stop Dave? Stop, Dave. “ kappaleen intron päälle. Siihen se sopii. Sävellys on siis upea, mutta niin on myös teksti:

 Time is linear
Memory is a stranger
History is for fools
Man is a tool in the hands
Of the great God Almighty

Perfect Sense kappaleeseen on saatu mukaan myös Amerikan Mertaranta, legendaarinen koripalloselostaja Marv Albert selostamaan ydinsukellusveneen torpedoiskua öljynporauslautan rakenteisiin.

Luulin, että The Bravery of Being out of Range biisi on George Bushista tehty, mutta tuoreessa haastattelussa Waters paljasti, että siinä lauletaan Ronald Reaganista.  Kappaleen sanoitus on erinomainen ja varsin ajankohtainen edelleen.

Just love those laser guided bombs
They're really great
For righting wrongs
You hit the target
And win the game
From bars 3,000 miles away

Kuuntele alkuperäinen tästä

ja kuuntele uusi vaikka alhaalta Spotify -listalta.
Uusi intro. Rakastan. VÄITÄN, että Roger on aristellut 90-luvulla Pink Floydin soundimaailman käyttöä. Uusi sävelletty intro on HYVIN Pink Floydmainen. Welcome To The Machine kohtaa The Wall –levyn Empty Spacesin. Uudessa miksauksessa rummut ovat rouheammat ja taustalla soiva akkari on kauniisti nostettu pintaan.

Late Home Tonight biisin teksti on niin hienosti kirjoitettu, että ainoa keino todistaa se, on lainata sitä.  Kappale kertoo sotilaasta "Secure in the beauty of military life, there is no right or wrong, no questions only orders".  Ei ole oikeaa, eikä väärää. On vain käskyjä. Tämä opetetaan armeijassa (?).
Kappale on kertomus sodasta, josta tehdään viihdettä televisioon. "But that's okay see the children bleed It'll look great on the TV."
Kappale kertoo 80- luvun Libyan pommituksista. Gaddafi, tuon ajan tunnetuin terroristi oli amerikkalaisten tappolistalla, mutta eivät onnistuneet listimään pommituksilla häntä. Kappaleessa amerikkalaislentäjä nousee Oxfordin pelloilta suuntana Tripoli."Now the pilot's heartbeat slows, palms dry out, no questions only orders. "
Kappaleen teksti on kirjoitettu brittiläisen maanviljelijän näkökulmasta, joka katselee ilmaan nousevia amerikkalaisia F18 –hävittäjiä maatalonsa ikkunasta, eikä tiedä tai ymmärrä miksi Libyaa pommitetaan. Kappaleen lopussa viitataan libyalaisnaiseen, joka ei koskaan tule ymmärtämään miksi hänen piti kuolla "And in Tripoli another ordinary wife Stares at the dripping her old man hadn't Time to fix…"
Kappaleen pommitusefekti on mielestäni samat kuin vuoden 1983 Final Cut –levyllä. Biisin lentokoneen äänet, täydellistä melodiaa kuljettavat jouset ja upea teksti tekevät tästä ei niin vahvasta sävellyksestä todella upean. Roger Waters EI ehkä ole maailman paras laulaja ja tämä EI  ole maailman kaunein sävellys. Tekstillä, tuotannolla ja jousilla tästä on tehty liikuttava kuuntelukokemus.
Too Much Rope on tarina Vietnamin sodasta. Roger Waters muistuttaa kuuntelijoita, että 1900 – luvulla on ollut muitakin sodan uhreja kuin juutalaiset You don't have to be a Jew To disapprove of murder. Olen lainannut hävettävän paljon Watersin tekstejä, mutta tarve on tulkita ja kertoa miten hieno levy tämä on ja MIKSI KAIKKIEN PITÄISI TÄMÄ KUUNNELLA kokonaisuutena. Nyt pitkä lainaus, kertomus kun amerikkalainen sotaveteraani lähtee Vietnamiin ja kertoo mitä näkee:

And last night on TV
A Vietnam vet
Takes his beard and his pain
And his alienation twenty years
Back to Asia again
Sees the monsters they made
In formaldehyde floating 'round
Meets a gook on a bike
A good little tyke
A nice enough guy
With the same soldier's eyes

Täydellistä. Kappaleen tärkein lause on surullinen ja useasti toistuva Tears burn my eyes.
Watching TV on fiktio. Waters tarinoi protestoivasta huivipäisestä kiinalaistytöstä. Tarina sijoittuu Tianamonin aukiolle paikkaan, jossa vuonna 1989  tuntematon nuori mies pysäytti tankkien jonon seisomalla niiden edessä. SE kuuluisa video. Tämä tarina on kuitenkin keksitty, vaikka siinä lauletaan In Tiananmen Square Lost my baby there.
Tämä biisi on #muuten countrya ja mukaan fiittaamaan on kaivettu Eaglesin ja valtavan hienon soolobiisin, The Boys of Summerin, tehnyt Don Henley.  Rakastan myös Watching TV -biisin lausetta "She had perfect breasts, She had high hopes". 
Levyn kolme viimeistä biisiä ovat täyttä timanttia.  Three Wishes kappaleen teksti ja melodia ovat TÄYDELLISET. Tarina on muunnelma Midaksen kohtalosta, varo mitä toivot.

You see someone through the window
Who you've just learned to miss
And the road leads on to glory but
You've used up your last wish
Your last wish
And you want her to come home

Three Wishes biisin lopun sähkökitarat ja kuoro luovat äänimaiseman, jonka kaikki Taivaaseen uskovat kuulevat astuessaan loppusijoituspaikkaansa.

It’s a Miracle on laulettu kokonaan uusiksi. Sen kuulee. Kappaletta on taidettu hidastaa vuoden 2015 versiolle. Jos et jaksa kuunnella levyä tai edes tätä mestariteosta, lue kappaleen teksti. Roger Waters on onnistunut upottamaan tekstiin vitsin ristillä roikkuvasta Jeesuksesta, joka ristillä roikkuessaan sanoo Pietarille, joka kielsi Jessen kolmasti, näkevänsä hänen talon.

"In the Garden of Gethsemene my dear The Lord said Peter I can see Your house from here"

Tarinassa käydään läpi oikeat ihmeet :“A doctor in Manhattan Saved a dying man for free”, sekä tekaistut ihmeet :”We've got oceans of wine”. Myös Rogerin musiikillinen lempi-inhokki Andrew Lloyd Webber saa osansa, kun Waters toivoo maanjäristystä, jonka seurauksena kiinni pamahtavan pianon kannen alle jäisi Andrewn sormet.

"Then the piano lid comes down and breaks his fucking fingers It's a miracle"

Roger Waters vihaa Webberiä siitä syystä, että Phantom of The Opera on pöllitty Pink Floydin Echoes –biisistä. Jos et tunne teoksia, katso tämä:


Levyn päättävä Amused to Death alkaa samoilla sanoilla kuin Piper at the Gates of Dawn levyn  Take Thy Stetoscope and Walk. Kappale perustuu Neville Shuten kirjaan On the Beach. Samasta kirjasta ja tarinasta on laulanut myös Sir Elwoodin Hiljaiset Värit kappaleessa Viimeisellä rannalla. Kevyt ja kaunis sävellys. Tekstiä en ala tulkitsemaan, sillä en ole lukenut kirjaa.

No tears to cry no feelings left
This species has amused itself to death

Jos kuuntelet vain yhden biisin, niin kuuntele It’s a Miracle. Täydellisen kokemuksen saat, kun ostat levyn, avaat viinin, laita levy soimaan ja lue sanoja. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti